En muista keneltä ja missä kuulin jutun yrittäjästä, joka oli lähtenyt Venäjälle messuille. Touhukkaana tekijämiehenä hän oli valmistautunut hyvin, koonnut myyntimateriaalit ja käännättänyt ne venäjäksi.
Messuilla kauppa ei käynyt. Ohikulkijat katsoivat esitettä ja hymyilivät, mutta kääntyivät pois. Yrittäjä oli ihmeissään, kunnes venäjää jotenkin lukeva suomalainen kollega oli sanonut hänelle:
- Esitteesi ovat kuule venäläisin aakkosin kirjoitettua suomea.
Yrittäjä ei halunnut uskoa, että häntä oli huijattu. Mutta niin vaan oli: käännös ei ollut huono, se ei ollut käännös lainkaan. Hukkaan olivat menneet kallis paksu paperi ja kallis neliväripainatus.
Kielitaidoton yrittäjä tai myyntimies on millä tahansa markkinoilla heikoilla jäillä. Hän ei ymmärrä mitä asiakkaat puhuvat. Yhtä vähän hän ymmärtää jakamistaan käännetyistä esitteistä.
Sama toimii toisinkin päin: Suomeen tullutta ulkomaalaiselle naureskellaan, kun hän ihmettelee suomalaisia tapoja ja käyttäytyy konventioiden vastaisesti. Hassusti puhuttu suomikin kuulostaa huvittavalta. Kauppa ei käy.
Mikä neuvoksi?
Myyntimies voidaan panna kielikursseille, mutta vieraan kielen oppiminen ei käykään käden käänteessä. Puhumattakaan siitä, että vieraalla kielellä pystyisi esiintymään uskottavasti, käymään neuvotteluja ja laatimaan tarjouksia.
Toinen vaihtoehto on käyttää hyvien tulkkien ja kääntäjien palveluksia. Yliopistoissa koulutetut asiantuntijat tietävät kyllä hintansa, mutta he tuntevat liikekirjeenvaihdon salat ja osaavat tulkata neuvottelut oikein. Ja kauppa käy.
Miksi säästää väärässä paikassa?
{ 1 trackback }