Tämän hyvin vaikuttavan palautteen antoi suuren suomalaisen teräsalan yhtiön työntekijä osallistuttuaan Visiomatriisin asennukseen. Kysymys ei ollut sen kummemmasta asiasta kuin asennukseen kuuluvasta vastuunjalkauttamisesta.
Vastuunjalkauttamisessa kuvataan pala kerrallaan organisaation toimijoiden vastuualuetta, siihen sisältyviä tehtäviä ja rajapintoja ympärillä olevien vastuualueisiin. Kun prosessi toteutetaan oikein ”pölynhiukkanenkaan ei leijaile vastuualueelta toiselle ilman, että se huomattaisiin ja että tiedettäisiin, kenen se on siivottava”.
Kun organisaation vastuut kuvataan näin, on selvää, että jokainen mukana olija tietää tämän jälkeen tarkasti, mistä hän vastaa, miten hän käytännössä voi vastuunsa kantaa ja miten hän ottaa sitä vastaan muilta ja edelleen siirtää muille. Usein näitä asioita pidetään niin selvinä, ettei tulla edes ajatelleeksi niiden kuvaamisen tärkeyttä. Ja kun ei ajatella, ei myöskään kuvata ja kun ei kuvata, syntyy väistämättä epäselvyyksiä.
Epäselvyyksiä syntyy hyvinkin hoidetuissa yrityksissä. Alun esimerkkimme on varmasti keskitasoa huomattavasti paremmin johdettu yritys, mutta siitä huolimatta tilanne voi olla sellainen kuin metallimies kertoi. Tämä osoittaa vain sen, että löytyy keinoja, joilla tehokkaittenkin organisaatioiden toimintaa voidaan entisestään tehostaa.