Yritysjohdon vaarallinen harhaluulo 2

kirjoittanut: Tapani Hautamäki pvm: keskiviikko, 18.4.2007

Suosionosoitukset jatkuvat ja jatkuvat. Esiintyjä kumartelee ja on hyvillään. Totta kai. Hyvillään ovat myös yrityksen johtajat. Oli sittenkin oikea ratkaisu tuoda koko henkilökunta kuuntelemaan esitystä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Kallishan se oli, mutta kuulijoiden ilmeistä ja suosionosoituksista päätellen sen arvoinen.

Valtakunnan julkkis vetäytyy taka-alalle ja poistuu kiireesti taksiin. Juuri ehtii viimeiselle koneelle. yleisö poistuu myös ja juttelee vilkkaasti. ”Oli tosi hyvä esitys!”

Henkilöstöjohtaja myhäilee vielä seuraavanakin päivänä. Nyt on tehty jotakin konkreettista työhyvinvoinnin eteen. Siitä kun ovat nurisseet. Mutta ei auta, täytyy taas tarttua työhön. Mikä ihme siinä on, kun tuotannon ja logistiikan välillä hiertää jatkuvasti. Ei tunnu järkipuhe auttavan. Nytkin sieltä on taas kaksi ihmistä sairauslomalla. Jonkinlaista tekopeliä…

Positiivisuus, innostuneisuus, itseensäuskominen, toisten huomioonottaminen! Tosi hyviä asioita kaikki. Voi kunpa me ihmispoloiset voisimme näitä asioita maanpäällisessä elämässämme toteuttaa, olisimme jo puolivälissä taivasta. Ehkä se nyt toteutuukin, kun pääsimme itse kuulemaan hyvää sanomaa ja se esitettiin meille livenä.

Vaan ei. Arki toi tullessaan ne samat ongelmat työpaikalla, jotka sinne jäivät ennen juhlahetkeä. Käskettiinhän meitä olemaan positiivisia, mutta miten tässä on positiivinen, kun pomo veivaa näitten työjärjestelyjen kansa eestaas ja pöydälle tuodaan puutteellisesti täytettyjä raportteja. Ei muuta, kun juokset taas hakemaan niihin tietoja, että saisi ne omalta pöydältään ajoissa eteenpäin. Ja voi taivaanisä tuon Laakkosenkin touhuja!

Yrityksen budjettiin on varattu tietty summa rahaa työhyvinvoinnin edistämiseksi. Mikäpä olisikaan sen helpompi tapa rahan käyttämiseksi, kuin viedä koko porukka kuuntelemaan tunnettua puhujaa. Ja jos tilaisuus on vielä alkuvuonna, niin silloin sen sektorin määrärahat on käytetty ja loppuvuoden voi olla aivan rauhassa. Voi vaikka keskittyä sovittelemaan ihmisten välisiä kärhämiä.

Työhyvinvoinnin nimissä on tarjolla monenmoista. Vanhaa sanontaa mukaillen; ei se ole tyhmä joka tarjoaa, vaan se, joka ostaa. Hyvänkin tuotteen voi ostaa väärään tarkoitukseen, kuten Ferrarin pellolle äestyshommiin. Meillä on paljon esiintyjiä, jotka käyvät puhumassa yleisölle työhyvinvoinnista. Asia on tärkeä ja siitä on hyvä puhua. Usein myös nämä tilaisuudet ovat aivan loistavia. Puhujat osaavat ottaa yleisönsä ja saavat sen liikutuksiin.

Ongelma onkin siinä, että usein näitä tilaisuuksia markkinoidaan työhyvinvointia parantavana lääkkeenä. Sitähän ne eivät ole. Jos vatsa on löysällä, ei se parane aknesalvalla, vaikka se muuten olisi kuinka tehokas lääke tahansa. {quotes}Jos työhyvinvointia halutaan parantaa, on ensin selvitettävä, mistä pahoinvointi johtuu. Sen jälkeen voidaan ruveta korjaamaan ja poistamaan ongelman aiheuttavia tekijöitä.{/quotes}

Kun ihminen on henkisesti mennyt sellaiseen kuntoon, että hän tarvitsee hoitoa, terapeutti selvittää perusteellisesti hänen menneisyyttään. Sieltä kaivetaan esiin ne tekijät, jotka ovat aiheuttaneet henkisen pahoinvoinnin. Juuri näin on meneteltävä myös työyhteisössä. Yleisellä tasolla työpahoinvoinnin syyt ovat aika tavalla samoja, kiire, pelko tulevaisuudesta, epävarmuus työpaikasta ja oman osaamisen riittämisestä, syrjityksi tulemisen tunne jne. Jokaisella työpaikalla ongelmat kuitenkin konkretisoituvat tai niiden ainakin koetaan konkretisoituvan joihinkin tiettyihin asioihin. Jos näitä asioita ei pystytä purkamaan, työhyvinvointiprojektit ovat hiekalle rakentamista. Käskemällä kukaan ei muutu positiiviseksi eikä innostuneeksi. Positiivisuus, innostuneisuus ja sen myötä sitoutuminen myös työyhteisön asioihin täytyy jokaisen itse löytää itsestään. Tässä etsijää toki voidaan ja pitääkin auttaa, mutta se auttaminen on pitkäjännitteistä, kärsivällistä valmennusta eikä esitelmien kuuntelemista.

Tokihan hyviä puhujia ja esiintyjiä on mukava käydä kuulemassa. Parhaimmillaan esitys voi olla hyvin antoisa, aivan kuin mikä tahansa teatteri- tai konserttiesitys. On kuitenkin itsensä pettämistä, jos kuvittelee, että näissä tilaisuuksissa parannetaan yrityksen työhyvinvointia.

Kommentoi

Edellinen kirjoitus:

Seuraava kirjoitus: