Entinen mies suomalaisten tavaroiden Neuvostoliitossa

kirjoittanut: Heikki Nurminen pvm: torstai, 23.7.2009

Entinen mies – tuntemamme myynnin ja asiakaspalvelun ammattilainen – ilmestyi toimistolle suojaan kesäsateilta. Hän oli aikuiseksi mieheksi hellyyttävän innoissaan: hän oli etsimässä lahjaa ensimmäisen lapsenlapsensa ristiäisiin.

Ei entinen mies voinut silti olla jupisematta – tällä kertaa suomalaisten tuotteiden saatavuudesta.  “Tämähän on kuin Neuvostoliitossa, missä kauppojen hyllyt ammottivat tyhjyyttään”, juputti hän ja jatkoi “Sillä erolla vaan, että nyt hyllyt ovat täynnä jonnenjoutavaa kiinankrääsää.” Entinen mies oli nimittäin halunnut ostaa lapsenlapselleen Suomessa tehdyn lelun, mutta sellaisten löytäminen ei ollutkaan helppoa kahden nimeltä mainitsemattoman ketjun tavarataloista.

“Sanotaan, että suomalainen työ on niin kallista, ettei täällä kannata mitään tehdä, mutta harvat kaupoista löytämäni suomalaiset lelut ovat vain vähän kalliimpia kuin kiinanroipe, ja sen verran minulta aina löytyy taskun pohjalta.” Uhon laannuttua entinen mies siirtyi analyyttisempään pohdiskeluun: “Joko sisäänostajat ovat ammattitaidottomia, hinnoittelusta ei ymmärretä mitään, tai sitten kiinansonnan kate on vaan niin paljon parempi, ettei sisäänostajakeisareiden kannata suosia suomalaista.”

Totta: vertailimme entisen miehen kokemuksia. Itse olin aikanaan yrittänyt ostaa Suomessa tehtyjä miesten kauluspaitoja, ja olin tukehtua nauruun myyjän inttäessä, että “Ovat nämä Suomessa suunniteltuja ja yritystä johdetaan Suomessa.” Vaikeaa oli myös Suomessa tehdyn kenkäparin saaminen: kaupassa ei ollut juuri sitä tiettyä mallia, mutta tilaaminenkin tuntui vaikealta kun en tiennyt heittämällä oikeaa kokoa. Muuan yritys taas oli rekisteröinyt entisen suomalaisen valmistajan merkin, siirtänyt tuotannon maailman toiselle laidalle ja markkinoi tuotettaan “suomalaisena merkkinä, joka on tehty suomalaisille kuluttajille”.

“On se kumma, että suomalaista ruokaa saa ostaa joka paikasta, mutta suomalaisia kestokulutushyödykkeitä on käsittämättömän vaikea löytää ostettavaksi”
, tuhahti entinen mies ja jatkoi matkaansa kuuron mentyä ohi.

Lienevätkö sisäänostajat myös kuuroja?

Kommentoi

Edellinen kirjoitus:

Seuraava kirjoitus: