Uuden Kouvolan brändiä tekemässä

Käsiini sattui Kouvolan Uuden Ajan uusi matkailuopas. Tunnistin sen välittömästi uuden Kouvolan matkailuoppaaksi, en suinkaan siksi, että se olisi ollut uuden kaupungin brändin ja imagon mukainen – vaan siksi, että se muistutti ulkoasultaan hämmästyttävästi vanhan Kouvolan esitteitä ja brändiä.

En ole ammattilainen arvioimaan esitteiden ulkoasua, mutta kiinnitin huomiota oppaan kieleen. Järkytyin; oppaan teksti on huolimatonta ja sekavaa. Oma suosikkini kaikkien virheiden ja sekavuuksien seassa oli nokikahvipannu – jos joku haluaa juoda nokikahvia, niin omapahan on asiansa. Hyvänä kakkosena tuli 18-reikäinen golfkeskus.

Olen kerännyt tähän kirjoitukseen muutamia matkailuoppaan kielivirheitä ja omituista kielenkäyttöä. Tarkoituksenani ei ole osoitella ammattitaidottomuutta ja suomen osaamattomuutta, vaan pyrkiä osoittamaan, että hyvä ja oikea kielenkäyttö kannattaa.

Kielenkäytön ammattilaisena minun on helppo retostella toisten tekemiä virheitä. Kiinnitän niihin huomiota ehkä liiaksikin, mutta varmasti Suomessa on muitakin suomen kielen taitoisia, jotka lukevat tätä esitettä. Suomen kielelle vieraat rakenteet, kapulakieli ja lukuisat virheet painetussa sanassa luovat tökerön vaikutelman, vaikeuttavat lukemista ja käy niin, että esite kääntyy itseään vastaan.

Esitteen kielivirheitä

Kielivirheet vaikeuttavat ymmärtämistä ja luovat sekavan vaikutelman. Lisäksi ne kertovat kirjoittajan arvostuksesta lukijaa kohtaan. Kielen normit ovat sopimusasia siinä missä laitkin, ja ne on tarkoitettu noudatettaviksi.  Yleensä painotuotteiden julkaisussa oikoluku ja kielivirheiden poisto tehdään viime silauksena, koska virheetön kieli antaa julkaisijasta hyvän vaikutelman.

Kongruenssi

Kielioppitermi kongruenssi tarkoittaa sitä, että subjekti ja predikaatti taipuvat samassa luvussa ja sijassa. Eli ”ne ovat”, mutta ”kaksi miestä juoksee”, koska jälkimmäisen lauseen subjekti ”kaksi miestä” tulkitaan yksiköksi.

Heti matkailuesitteen johdannossa tykitetään oikein kunnolla: “Kaupungin pinta-ala on laaja mutta kaikki matkailukohteet on tavoitettavissa noin puolen tunnin ajomatkan päässä kaupungin keskustasta.” Itse kirjoittaisin, että kaikki matkailukohteet sijaitsevat noin puolen tunnin ajomatkan päässä kaupungin keskustasta. Mutta entä kaupungin pinta-ala? Pinta-ala voi toki olla laaja, mutta yleensä kaupungin pinta-ala on suuri. Pilkkukin kuuluu sanan mutta eteen.

”Mustilan alueella toimii myös Mustila Viini Oy ja Mustilan taimitarhat.” Esimerkissä on tyypillinen kongruenssivirhe: Mustilan alueella toimivat myös Mustila Viini Oy ja Mustilan taimitarhat.

”Kohteesta riippuen vedessä oleviin vieheisiin ja pyydyksiin käy kaloista mm. Merilohi, taimen, harjus, siika, kuha, hauki, toutain, ahven ja särki.” Oikeinkirjoitus matkailuoppaan mukaan – huomaa iso alkukirjain väärässä paikassa. Esitteessä kalaparat käyvät pyydyksiin kohteesta riippuen, eivätkä vedessä uiden.

Iso alkukirjain ja välimerkit

“Ruotsin Kuningas Kustaa III joukkoineen ylitti Kymijoen liput liehuen vuonna 1789 ja muutti joen rantaseudut sotatantereeksi.” Oikeinkirjoitussäännön mukaan kirjoitetaan Ruotsin kuningas Kustaa III.

“Kuusankoskella sijaitsevassa Kouvolan Formula-Centerissä tulevaisuuden Räikköset ja Häkkiset voivat harjoitella sisämikroautoradalla tai vaihtaa formulaan, cartingiin tai paintballiin.” Tulevaisuuden räikköset ja häkkiset on oiva yleistys, mutta se kompastuu ison alkukirjaimen väärään käyttöön. Epäselvää on myös, mitä voi vaihtaa formulaan, kartingiin tai paintballiin – ilmeisesti näitä lajeja voi kokeilla Kouvolan Formula-Centerissä.

Esitteessä on myös isoa ja pientä alkukirjainta sekaisin: milloin kirjoitetaan Kouvolan keskuskirkko, milloin Kouvolan Keskuskirkko, milloin Elimäen Kotiseutumuseo ja milloin Elimäen kotiseutumuseo.

Lyhenteiden käyttö

Lehtien rivi-ilmoittelun hinnoittelu perustuu rivimäärään, mistä johtuvat “yst. vast.” -tyyppiset ilmaisut. Välillä on vaikea ymmärtää, mitä lyhenteillä halutaan sanoa. Kouvolan matkailuesitteessäkin on käytetty lyhennystä mielenkiintoisella tavalla: ”Ent. linnavuori sijaitsee n. 14 km Iitin kirjonkylästä pohjoiseen.”

Tilansäästö on merkittävä rivi-ilmoituksissa, muttei esitteessä, jonka hinta ei muodostune tekstimäärän perusteella.

Svetisismit ja anglismit

Svetisismit ja anglismit ovat ruotsin ja englannin kielen interferenssiä eli vieraan kielen vaikutusta suomeen.

”Kouvola tulee jatkossakin olemaan näkyvä vaikuttaja myös maanpuolustuksen näkökulmasta”.

Toisin kuin ruotsissa tai englannissa, ei suomessa ole kieliopillista futuuria. Futuurittomuus ei tarkoita tulevaisuudettomuutta, vaan tuleva aika ilmaistaan muilla keinoilla. Esimerkkilauseessa olisi riittänyt tulevan ilmaiseminen preesensin ja ajanmääreen yhdistämisellä: ”Kouvola on jatkossakin näkyvä maanpuolustusvaikuttaja.”

“Kouvolan seudulta löytyy useita rauhallisia vesistöjä, jotka ovat erinomaisia viehekalastusalueita.”

Tässä oppaassa löydetään paljon, mikä antaa aihetta epäillä, että oppaan tekijöillä olisi ollut kieli hukassa. Löytää –verbin väärä käyttö on vanha svetisismi, joka istuu sitkeästi suomessa. Entäpä jos virkkeen korjaisi seuraavaksi: “Kouvolan seudun useat rauhalliset vesistöt ovat erinomaisia viehekalastusalueita.”

Sisältö on kuningas – omituinen kielenkäyttö narri

Sisältö on kuningas, tapaavat mainosmikot sanoa. Näin onkin – ilman hyvää sisältöä paraskin esite on vain kumiseva vaski neliväripainatuksella. Hyvä sisältö on helppo pilata kelvottomalla kielellä, joka vie huomion kuninkaasta kuninkaan uusiin vaatteisiin.

Kielivirheiden lisäksi esitteen kielenkäyttö on sellaista, että pääosassa eivät ole Kouvolan houkuttelevat matkailukohteet, vaan lattea ja kömpelö ilmaisu.

Puitteissa ja puitteet

Puitteet pitää olla – ikkunassa. Luonnossa puitteita harvemmin on, sopimuksissa puitteita saa etsiä, vaikka joskus puitesopimuksia tehdäänkin. Mutta kuvailevassa tekstissä ei puitteita tarvita, vaan se on tarpeeton ja häiritsevä maneeri. Esitteessä on lukuisia esimerkkejä puitteista, joten en niitä lähde tässä esittelemään.

Aktiviteetit

Mitä ovat aktiviteetit? Eivätkö aktiviteetit ole suomeksi tekemistä? Aktiviteetit lienevät peräisin samasta ahjosta kuin pitkä juoksu ja jatkuvat yhdyssanavirheet – englannin kielen vaikutuksesta.

Aktiviteettejä tarjoillaan matkailuoppaan lukijalle usealla sivulla. Sanana se on tyypillistä uuskieltä: tarkoittaa vähän mitä sattuu, mutta ei oikeastaan mitään.  Esimerkiksi ”Luontoaktiviteetit” – mitä ne ovat? Takaisin luontoon ja ulkoilemaan?

Verbittömät lauseet ja ylenpalttinen passiivi

Esitteen kirjoittaja vaikuttaa hylkivän tarpeettomasti teonsanoja. Esimerkiksi kelpaavat esitteestä kaksi peräkkäistä lausetta, toinen teonsanallinen ja toinen teonsanaton: “Kymijoki on eteläisen Suomen paras koskenlaskujoki. Anjalassa melojien suosimat Ahvionkosket, missä on huikean kauniit maisemat.” Ensimmäinen lause kertoo iskevästi lukijalle, että Kymijoki on paras koskenlaskujoki, mutta entä jatko? Entäpä jos tekstiä jäntevöitettäisiin kirjoittamalla, että “Anjalan Ahvionkosket kauniine maisemineen ovat melojien suosiossa”?

Verbittömiä lauseita on oppaassa lukemattomia, mutta toinen häiritsevä piirre on ylenmääräinen passiivin käyttö. Lounasta nautitaan tautologiaan asti.

Sekavat lauseet

Lukuisat kielivirheet ovat asia sinänsä, mutta toinen luku koostuu sekavasta ja vaikeatajuisesta kielenkäytöstä. Sekava kapulakieli ja epäsuomalaiset rakenteet luovat epämääräisen vaikutelman, joka ei houkuttele tutustumaan Kouvolaan lähemmin.

”Pelaajan ei ole välttämätöntä omistaa edes harrastusvälineitä.” Lauseeseen on upotettu mielenkiintoinen presuppositio, joka kertoo kirjoittajan ajattelevan, että pelaajan ei tarvitse omistaa mitään muutakaan, ei edes harrastusvälineitä. Eikö olisi helpompi sanoa, että ”Pelaamaan pääsee myös ilman omia harrastusvälineitä”.

”Kouvolan Pienoisrautatiemuseossa veturit roikkuvat ylösalaisin ja vislaavat oikealla äänellä.” Tekstin perusteella pienoisrautatiemuseo on hurja paikka – ilmeisesti kysymys ei ole oikeista vetureista, vaan pienoismalleista, jotka on ripustettu kattoon.

”Rinneauto on turvakaarin ja jarruin varustettu painovoimalla toimiva lähes oikean kokoinen auto.” Hetki meni ihmetellessä, että millä auto toimii. Analogia on haettu bensiinillä toimivista autoista, mutta painovoimalla toimiminen vaikeuttaa ymmärtämistä kohtuuttomasti.

”Pyörävaellus järjestetään vuosittain touko – syyskuussa. 42 rastipistettä eri puolilla maakuntaa. Osallistujina 12 Kymenlaakson kuntaa.” Verbittömän lauseen aloittaminen numeraalilla on pikkuvirhe, mutta eiväthän 12 kuntaa osallistu pyörävaellukseen.

”…vanha pahvitehdas alkuperäisine teknisine laitteineen on säilytetty uskomattoman täydellisesti entisellään.” Parannusehdotus: Vanha kartonkitehdas ja sen koneet on säilytetty uskomattoman täydellisesti entisellään. Onhan näitä teknisiä laitteita, mutta kannattaa pitää mielessä, että tekstin pitää olla kuvailevaa ja synnyttää halu tutustua kartonkitehtaaseen.

“Petanquen erikoisseura Kuusankoskella. Toiminta-ajatuksena on mm. tarjota jäsenistölleen mahdollisuus virkistävään yhdessäoloon lajin parissa.” Verbittömällä lauseella on ilmeisesti haluttu lisätä tekstin iskevyyttä, mutta peli menetetään seuraavassa virkkeessä. Iskevyyttä ja nasevuutta voi lisätä yksinkertaisinkin keinoin: “Petanquen erikoisseura Kuusankoskella tarjoaa jäsenistölleen mahdollisuuden virkistävään yhdessäoloon lajin parissa.”

“Torni on yli 20 m korkea kahdeksankulmainen rakennelma Pohjois-Valkealassa, Orilammelle vievän tien varrella.” Rakennus ja rakennelma ovat kaksi eri asiaa. Rakennelma kertoo vähättelystä ja ylenkatseesta komeaa Elvingin tornia kohtaan. Parannusehdotus: Yli 20 metriä korkea kahdeksankulmainen torni sijaitsee Pohjois-Valkealassa Orilammelle vievän tien varrella.

Miksi?

Olen istunut Kouvolan käännöstieteen laitoksella useat suomen kielen ja kielenhuollon luennot. Pitäisikö minun ymmärtää, että kaikki yliopistossa oppimani suomen taidot ja tiedot osoittautuvat turhaksi ajanhukaksi? Onko Kouvolan uuden matkailuoppaan kieli Uuden Ajan uuskieltä? Vai voisiko hyvällä kielellä ja kielenkäytön osaamisella olla tarvetta yritysten ja yhteisöjen viestinnässä?

“Yleensä kommunikointi epäonnistuu, ja se onnistuu vain sattumalta.” Osmo A. Wiion lentävä lause on harvinaisen totta. Yleensä kommunikointi epäonnistuu, mutta voimme edes yrittää viestiä niin, että kommunikaatiolla olisi jotain mahdollisuuksia onnistua.

Miksi siis valittaa huonosta kielestä ja kiinnittää huomiota hyvään ja kauniiseen kielenkäyttöön? Vastaus on harvinaisen yksinkertainen.

Hyvä kieli luo hyvän imagon, hyvä kieli ja hyvä kielenkäyttö kertovat koulutuksesta ja hyvästä mausta. Huoliteltu ja ilmaisuvoimainen kieli on yrityksen ja yhteisön viestinnässä vähintään yhtä tärkeää kuin ulkoasu ja sisältö. Siksi hyvästä kielestä kannattaa pitää kiinni kuin etiketistä.

Uuden kaupungin ja Uuden Ajan uusi brändi muodostuu monesta pienestä osasta, eikä kieli ole niistä vähäisin.

Oikoluku kannattaa!

Tagged as: Brändi, kielenkäyttö, kieli, kielivirhe, oikeakielisyys