Oletteko huomanneet, kuinka suunnitelmat eivät toteudu halutulla tavalla? Palavereista ja sopimuksista huolimatta asiat seisovat ennallaan. Asiaa puitaessa löytyy tuhansittain syitä miksi ei ole voitu tehdä niin kuin on sovittu. Joku MUU jarrutti tekemistä ja onkohan tämä edes kuitenkaan se järkevin tapa edetä – kyselee asianomainen.
Näin tässä eräänä yönä unta, kuinka olin heiluvassa korissa yrittäen saada sen vakautettua paikalleen. Kaikkiaan koreja oli kolme, joista kaksi jökötti paikallaan täynnä porukkaa mutta tämä yksi oli liian kevyt eikä pysynyt paikallaan. Korit riippuivat varsien päässä yhteisessä kiinnityspisteessä. Jotta korit olisivat voineet olla tasapainoissa, olisi kussakin oltava ilmeisesti suurin piirtein saman verran painoa. Kun yritin saada painoja liikkumaan, ne olivat aivan liian raskaita, eikä kukaan ollut halukas minua auttamaan. Niinpä korini huojui ja heilui eikä mitään ollut tehtävissä.
Olen huomannut, että yritämme usein unessa ratkaista päivittäisiä ongelmiamme ja jos olemme tarkkana, näemme myös vastauksen. Työssämme meillä on usein jumissa olevia projekteja tai asetetut tavoitteet eivät tule lähemmäksi ponnistuksistamme huolimatta. Toisessa korissa on liian isoja asioita, joita emme yksikertaisesta saa liikkeelle. On asetuttu puolustusasemiin; näinhän tämä on aina ollut. Minun on ihan hyvä olla tässä. Miksi tämä pitäisi juuri nyt hajottaa kun se jo toimii? Näin me työn raskaan raatajat kukin tahollamme taistelemme tuulimyllyjä vastaan, kunnes äkkiä tapahtuu liikahdus. Vastapainolla ei ollutkaan mukava olla tai siellä alettiin tajuta jotain. Siirtymiseen ei kuitenkaan käytetä tekemääsi suunnitelmaa vaan mennään ihan omalla tavalla. Usein vieläpä väärään suuntaan, jolloin kokonaistavoite meneekin kauemmas. Mauno Koivisto taisi sanoa, että liike on tärkeämpi kuin suunta. Omassa projektissasi saatat toivoa myös jonkinlaista yhteistä suuntaa.
Näitä raskaita painoja on ympärillämme paljon. Ihmisten tapa toimia ja osaamistaso on niistä yksi. Miten matemaatikko saa viestinsä perille kolmannen asteen yhtälön ratkaisemiseksi, kun porukka ei osaa kunnolla laskea? Tavoite olisi selvä jos noudatettaisiin kaavan antamaa vastausta, mutta pojat tahtovatkin kokeilla iteroimalla. Useinhan nämä hankkeet ovat kuin vaikeita yhtälöitä, jossa montaa osa-aluetta pitää liikuttaa ja kehittää samaan aikaan. Inhimillinen omaksumiskyky asettaa rajoituksia etenemistahdille, kun puhutaan isoista hankkeista. Kuten alakoulussa; mennään hitaamman tahtiin ja muut voivat laskea seuraavan luokan laskuja aikansa kuluksi.
Raskas paino syntyy myös vanhoista tavoista luopumisessa. On todella vaikea jättää tuttu ja turvallinen ympäristö ja ryhtyä joustavaksi. Sehän on tämän ajan muotisana, mutta kunhan se ei vain osu minun kohdalleni. Minun on aivan hyvä olla tässä!
Ehkä vaikein asia on kuitenkin olla avoin ja kuunnella. Meillä on paljon tietoa ja osaamista joukossamme. Joskus otamme jopa konsultin kertomaan muun maailman menosta. Mutta kun on aika ryhtyä toimeen, haluamme kehittää koko homman itse aivan alusta. Ehkä se sitten tuo varmemman sitoutumisen asiaan, mutta kaikki se kokemus, jota oli tarjolla, saadaan heittää romukoppaan. Pitkän kaavan kautta alkaa syntyä yrityksen ja erehdyksen kautta oppia organisaatioon, vaikka toimintatapoja oli saatavilla vaikka kuinka paljon valmiina. Ehkä kuunneltiin kohteliaasti, mutta sitten ajateltiin, että tuo ei meille sovi. Siksi meillä on joka maatalossa puimakone ja kolme traktoria. Naapurilla on erilaiset pellot, joten meidän on ostettava omat vehkeet.
Tämän vuoksi hiihtelemme varmaan mieluummin yksiksemme metsässä omaan tahtiimme!