Tuotekehitys alkaa vasta nyt
Kun edellä mainittujen markkinatutkimuksen ja QFD-analyysin jälkeen olemme päättäneet tuotteemme keskeiset ominaisuudet ja saaneet niille hintalaputkin, voimme alkaa tuotekehitystyön. Teemme aluksi mallit joita vielä katselmoimme arvovaltaisella raadilla. Näytämme pari kolme erilaista ratkaisua katselmointiryhmälle ja koostamme arvoista yhteenvedon. Pikku hiljaa lukitsemme parametrin toisensa jälkeen ja tuote alkaa hahmottua. Konseptien teko on oma taiteenlajinsa ja niistä voi lukea vaikkapa
Karl T. Ulrichin ja Steven D. Eppingerin teoksen Product Design and Development.
Vaativimmissa projekteissa voi olla satoja vaihtoehtoja, mutta suomalainen pienyritys tekee luultavasti 2-3 mallia ja iteroi niiden toimivuutta kunnes pääsee selkeään tulokseen. Hyvä teollinen muotoilija on tässä vaiheessa oikea ratkaisu ottaa mukaan projektiin. Olen nähnyt monia omia kehitelmiä, jossa tuote on insinöörimäisen näköinen, mutta vasta teollisen muotoilijan antama mallinnus tekee tuotteesta halutun. Lisäksi hyvä muotoilija tietää teollisen valmistuksen mahdollisuudet ja auttaa valitsemaan oikeat valmistustekniikat. En malta olla lisäämättä tähän linkkiä Jukka Vaajakallion sivuille. Häneltä saimme esimerkiksi erinomaista apua, kun tuotetta piti lähteä ihan oikeasti viemään maailmalle.
(http://www.vaajakalliodesign.fi)
Jos olemme lähteneet massaräätälöinnin tielle, on erittäin tärkeää lukita vaihtoehtoiset tuotevariaatiot hyvissä ajoin ja lähteä suunnittelemaan tuotantoa samaan aikaan. Perinteisemmässä tavassa tuotannon menetelmiä kehitellään samaan aikaan ottamalla prototyyppien valmistukseen tuotannon henkilöstä mukaan, jolloin saadaan arvokasta tietoa siirrettyä jo lattiatasolle etukäteen. Massaräätälöinnin edut alkavat tulla vastaan kun alamme luopua perinteistä paja-meiningistä ja alamme valmistaa sarjatuotantoa. Monelle on tutumpaa käydä läpi kasvun kivut vaihe-vaiheelta ja tehdä tuotetta käsityönä ilman tuotannon ohjauksen tuomaa tukea. Itsekin olen nämä vaiheet nähnyt ja läpikäynyt, joten se tuntuu jotenkin turvallisemmalta. Massaräätälöinnissä uskomme asiaamme jo vankasti, emmekä puhu enää prototyyppien tekemisestä, jota aloitteleva tuotanto usein on.
Tuotearkkitehtuuri
Aina voidaan tehdä asiat järkevästi ja hoitaa tuotteen arkkitehtuuri on sellaiseksi, että erilaisia variaatioita syntyy samoja perusmoduuleita käyttäen. Väri voidaan lisätä vaikkapa vasta loppukokoonpanon jälkeen tuotantolinjan lopussa. Tähän voidaan suunnitella sarja erilaisia paneeleita ja listoja, jotka napsautetaan kiinni lopuksi. Tuotteen suorituskyky (performance) puolestaan voidaan saada hoidettua erilaisilla toimilaitteilla, jotka käyvät valmiisiin kiinnikkeisiin. Usein samaa laitetta ohjataan esimerkiksi ohjelmallisesti askeltamaan eri nopeuksilla, jolloin suorituskyvyn kustannus on monimaalinen. Tätä ei tietysti ole pakko kertoa asiakkaalle. Design for Manufacturing (DFM) strategia pitää hallinnassa tuotteen valmistukseen liittyvät valinnat.
Tilauslomake
Tuotteen tilaamisen ohjaukseen täytyy valmistella tilauslomake, joka tietysti kannattaa rakentaa jonkinlaisen sähköisen järjestelmän pohjalle. Olen ollut puuhaamassa monia tilauslomakkeita, mutta web-pohjainen järjestelmä on helpoimmin ylläpidettävissä ja käytettävissä standardoitujen selaimien kautta. Näin tilaamaan pääsee kuka tahansa, jolle annetaan käyttäjätunnukset. Ohjelmaan on rakennettavissa helposti mitoitussääntöjä sekä vuorovaikutteista tilaamisen ohjaamista vaihtoehtojen välillä. Tuotehinnasto on helppo upottaa samaan järjestelmään, jolloin kaikki oleelliset elementit ovat hallinnassa tilaajanja tuotannon välillä. Jos tuotetta tarvitsee mitoittaa vielä joidenkin mittaparametrien kautta, voidaan tuotantokuvat tuottaa esimerkiksi 3-D suunnitteluohjelman avulla ja palauttaa tilaajalle vielä vahvistettavaksi. Tästä löytyy esimerkkejä vaikkapa Solid Works- ohjelmistojen sivuilta. Pääasia on kuitenkin se, että olemme pohtineet asiakasominaisuuden niin hyvin, että myyjän tarjoama tai määrittelemä arvo muuntuu yksiselitteisiksi tuotteemme mitoiksi tai suorituskyvyksi. Mitään väliarvoja ei ole tai sitten ratkaisemme asian toimittamalla lähimpään kokonaisarvoon valmistetun tuotteen ja lisäämme siihen jonkinlaisen tasoitusosan.
Esimerkkinä tällaisesta voisi olla rakennustuotteet, joiden on sovittava epästandardeihin ja huonolla mittatarkkuudella valmistettuihin rakenteisiin. Tässä tapauksessa massaräätälöinti voidaan toteuttaa lisäämällä viimeiset tuotteen ominaisuudet asennuksen yhteydessä.