Oulun Kärpät voitti vuosina 2004-05 kaksi kertaa peräkkäin jääkiekon suomenmestaruuden. Edellisestä mestaruudesta oli kulunutkin jo yli kaksikymmentä vuotta. Varmaan uuteen mestaruuteen tarvittiin jotakin uutta. Ehkäpä koulutusta?
Joku koulutti oululaiset niin hyviksi pelimiehiksi, että poika tuli kotiin? Paljonkohan siihen tarvittiin koulutuspäiviä? Kuinka paljon kiekkoilijoiden piti olla poissa varsinaisesta työstään jääkiekkoilusta koulutuksen vuoksi? Mistä heillä riitti aikaa moiseen?
Näitä samoja asioita joutuvat miettimään yritysjohtajatkin. Koulutusta tarvittaisiin ja on sitä tarjollakin, mutta kun ei riitä siihen aikaa. Töitäkin pitäisi tehdä, koska siitähän se raha yritykseen tulee. Mutta kuitenkin, kannattaisiko yrittää? Tarjolla on 2+1 päivän koulutuspaketti. Sillä pitäisi saada organisaatio entistä tehokkaammaksi. Ja eihän se nyt kuitenkaan ole kuin kolme päivää muutamalta hengeltä.
{quotes}Mitä yritys saa kolmen päivän koulutuspaketilla? Yhtä paljon kuin Oulun Kärpät saisi jos se tosiaan ottaisi jonkun muutamaksi päiväksi kouluttamaan kiekkoilijoitaan.
{/quotes} Miten jääkiekkojoukkue tai jalkapallojoukkue organisaationa eroaa yrityksestä? Ei kai loppujen lopuksi kovin paljon. Miksi sitten voidaan pitää aivan naurettavana ajatustakin siitä, että joku kouluttaja tai konsultti yrittäisi saada urheiluseuran menestykseen muutaman päivän koulutuksella? Samaan aikaanhan monet yritykset pyrkivät tehostamaan toimintaansa juuri samanlaisilla koulutuksilla.
Kun brittivalmentaja Roy Hodgson yrittää nostaa Suomen jalkapallomaajoukkueen ensimmäistä kertaa EM-lopputurnaukseen, ei hän kouluta joukkuetta päivää tai kahta. Hän valmentaa sitä. Hän seuraa silmä kovana joukkueen harjoituksia, pysäyttää tarvittaessa pelin, kävelee pelaajan luokse ja kysyy, mikä sinun mielestäsi tässä tilanteessa pitäisi olla puolustuksen ja keskikentän väli ja miksi. Joukkue oppii pelaamaan tehokkaasti vain harjoittelemalla, korjaamalla puutteita ja taas harjoittelemalla. Vähitellen opitaan oikea liikkuminen ja ajoitukset pelitilanteissa sekä oikeat reagoinnit vastustajan liikkeisiin. Ja ennen kaikkea – ymmärretään, miksi pitää toimia niin kuin toimitaan.
Näin pitäisi toimia myös yrityksissä. Jos organisaation halutaan toimivan tehokkaammin, on ensin analysoitava, missä on parantamisen varaa ja miksi. Sen jälkeen on löydettävä koko organisaatiota tai organisaation osaa koskeva yhteinen käsitys siitä, mihin ollaan menossa, miksi ja miten sinne pitäisi pyrkiä. Ja sitten, kun yhteiset käsitykset löytyvät, harjoitellaan. Pelataan, mitataan, tutkitaan palautetta, korjataan, harjoitellaan, mitataan, korjataan ja harjoitellaan. Vähitellen organisaatio löytää optimaalisen tavan toimia.
Tätä tapaa ei löydetä koulutuksessa kahtena, kolmena päivänä, vaan se löydetään valmennuksessa. Käytännön harjoituksissa pitemmän ajan kuluessa. Vanhasta poisoppiminen ja pysyvän muutoksen aikaansaaminen vaatii selkeiden tavoitteiden asettamista ja sitten lehmänhermoista työtä tavoitteiden toteuttamiseksi.
Enpä juuri muista kuulleeni, että jollakin palloilujoukkueella olisi niin kiire pelissään, ettei se ehtisi ollenkaan valmentautumaan. Jokainen puulaakitason joukkuekin ymmärtää valmennuksen välttämättömyyden. Nekin harjoittelevat ja valmentautuvat, ainakin tavallaan. Miten yrityksillä sitten voi olla niin kiire, etteivät ne ehdi tehostamaan toimintaansa? Varmaan siksi, että toiminnan tehostamisyritykset ovat niin usein olleet mihinkään tulokseen johtamattomia koulutuspäiviä sen sijaan, että ne olisivat olleet toiminnan kehittämiseen pyrkivää valmennusta. Ohjausta, joka tapahtuu suurelta osin työssä, ei työn ulkopuolisina koulutuspäivinä.
Kun yrityksessä ilmenee korjausta kaipaavia ongelmia ja kehittämistarpeita ja kun apuun halutaan ulkopuolisia asiantuntijoita, olisi varmaan paikallaan ensin päättää, mitä halutaan. Halutaanko ostaa koulutusta vai halutaanko kehittää yritystä. Ja kun tätä pähkäillään, voi yrittää muistella, kuka koulutti Oulun Kärpät suomenmestariksi.
Vai valmensiko joku heidät?