Kumpi on tehokkaampi, robotti vai luova ihminen?
Riippuu tietenkin tilanteesta. Yksinkertaisessa tuotannollisessa toiminnassa robotti päihittää ihmisen mennen tullen. Kannattaa siis panostaa robotteihin. Kehittää toimintoja, lisätä nopeutta, parantaa kestävyyttä.
Jossakin kuitenkin tulevat vastaan robotin suorituskyvyn rajat. Se ei selviäkään sellaisista yllättävistä tilanteista, joihin sitä ei ole ohjelmoitu. Kun sen suorituskyvyn ääriraja on saavutettu, se ei pysty enempään. Se ei pysty tarvittaessa omin päin joustamaan tai tekemään toiminnallisia muutoksia vaihtuvien tilanteiden mukaan. Siltä puuttuu aloitteellisuus.
Kun yritysjohtajilta kysytään, mitä ominaisuuksia he arvostavat eniten alaisissaan, listan kärkeen sijoittuvat sitoutuminen, luotettavuus, aloitteellisuus ja kyky tilannekohtaiseen reagointiin. {quotes}Ihmiseltä odotetaan erilaisia asioita kuin robotilta.{/quotes}
Muutama vuosi sitten eräässä mekaanista puunjalostusta harjoittavassa yrityksessä keskustelimme esimiesten kanssa heidän alaistensa ominaisuuksista. Esimiehet miettivät ensin yksin ja sen jälkeen ryhmässä, millaisia ominaisuuksia heidän alaisillaan on.
Samaan aikaan toinen ryhmä lähti käsittelemään aihetta toisesta päästä. He miettivät, mitä edellytetään henkilöstöltä, jotta heidän alansa yritys pääsisi optimaaliseen tulokseen.
Tämän jälkeen ryhmät kokoontuivat yhteen ja aikaansaannokset kirjoitettiin näkyviin suurelle taululle. Vasemmalle kirjattiin näkyviin kyseisen yrityksen henkilöstön nykyiset ominaisuudet ja oikealle optimaaliseen tulokseen pystyvän yrityksen henkilöstön ominaisuudet. Taulun vasemman ja oikean laidan ominaisuuksissa oli selviä eroja. Keskelle taulua piirrettiin kysymysmerkki.
Kysymysmerkki tarkoitti kysymystä, mitä pitäisi tehdä, jotta kyseisen yrityksen työntekijöiden ominaisuuksia voitaisiin kehittää lähemmäksi ihanneyrityksen työntekijöiden ominaisuuksia.
Tästäkin asiasta saatiin lista ja pitkien pohdintojen, ryhmätöiden ja keskustelujen jälkeen tulos oli selvä: vain noin 20 prosenttia tarvittavista toimista kohdistui työntekijöiden ammatillisten taitojen parantamiseen ja 80 prosenttia henkiseen kehittämiseen, asenteiden parantamiseen, muiden huomioonottamineen, kokonaisuuden hallintaan jne.
Samalla huomattiin, että aikaisempi koulutus oli lähes sataprosenttisesti suunnattu vain ammatillisten taitojen kehittämiseen. Ammatillisesti henkilöstön taidot olivat korkealla tasolla, mutta yrityksessä vallitsevan huonon henkisen tilan vuoksi ammattitaidosta ei saatu irti lähestulkoonkaan sitä hyötyä, mikä paremmassa tilanteessa olisi ollut saatavissa. Koneet oli trimmattu hyvään kuntoon, mutta väärän polttoaineen ja huonon rasvauksen vuoksi ne eivät toimineet kunnolla.
Roboteilla on kiistatta paikkansa yrityksissä ja niiden tehtävät monipuolistuvat vielä huomattavasti. Mutta mitä kovemmaksi kilpailu kiristyy, sitä enemmän yritysten menestyksen ratkaisee inhimillinen pääoma. Ajattelevat ja tuntevat ihmiset tarvitsevat erilaista huoltoa kuin robotit. Jokainen yritysjohtaja ja esimies voi pohdiskella oman yrityksensä tilannetta; mihin ja miten huoltotyöt painottuvat.