”Olemme käyttäneet useampia huippuyrityksiä eikä niistä ole ollut mitään apua!” Suuren suomalaisen yritysketjun edustaja huokaa syvään kertoessaan kokemuksiaan valmennusfirmoista. Samaan toteamukseen törmää tuon tuostakin. Miksi?
Miksi valmennuspalveluja tarjoavat nimekkäätkin yritykset epäonnistuvat niin usein pyrkiessään saamaan pysyviä muutoksia aikaan valmentamissaan organisaatioissa? Siksi, että itse asiassa ne eivät edes tarjoa valmennusta, vaan jotakin aivan muuta. Yleensä ne tarjoavat päivän, kahden tai kolmen koulutus- ja esitelmöintitilaisuuksia. Tilaisuudessa puhutaan oikeaa asiaa ja se esitetään vauhdikkaasti. Loistava esiintyjä tempaisee yleisön mukaansa ja into nousee. Session päätteeksi osallistujille jaetaan palautekupongit, joihin ilmestyy sarakkeellinen parhaita tai vähintään toiseksi parhaita arvosanoja. ”Olipa hyvä tilaisuus, kannatti maksaa!”
Miten käy pursuavalle innolle, kun palataan arkiseen työpaikkaan? Se notkahtaa ja näivettyy nopeammin kuin rentun ruusu ukkoskuuron alla. Kuinka moni on havainnut tämän ilmiön?
Ei ihmisen käyttäytymistä voi muuttaa muutaman tunnin tai päivän palopuheilla. Ei paraskaan puhuja parhaillakaan jutuilla. Puhumattakaan, että kokonaisen organisaation käyttäytymistä voitaisiin näin muuttaa. Muuttamiseen tarvitaan valmennusta, mutta puhetilaisuuksien järjestäminen ei ole mitään valmennusta. Suomalaista jalkapalloa kansainväliselle tasolle nostamaan on palkattu brittivalmentaja Roy Hodgson. Miten hän toimii? Pitämällä joukkueelle puheita auditoriossa ja lähtemällä sen jälkeen kotiin? Ei, ei hän toimi niin, koska hän on valmentaja. Hän valmentaa. Hän analysoi pelaajia ja koko joukkuetta, etsii kehittämiskohteet, asettaa tavoitteet, laatii kehittämisohjelmat, keskustelee niistä pelaajien kanssa, hakee yhteistä ymmärtämystä toimenpiteille, seuraa harjoittelua, antaa palautetta, korjaa, hioo, kiittää… On mukana, elää pelaajien kanssa. Tämä on valmennusta.
Jos joku jalkapalloseura tai muu yhteisö tilaa Hodgsonin esitelmöimään puoleksi päiväksi, ei kukaan kutsu sitä valmennukseksi. Mistä ihmeestä joku on saanut päähänsä ruveta kutsumaan tällaisia esitelmänpitotilaisuuksia valmennukseksi silloin, kun niitä pitää joku konsulttitoimiston ihminen yrityksille?
Kun organisaatiota halutaan kehittää, tarvitaan valmennusta. Se on pitkäjännitteistä, kärsivällistä, lehmänhermoista toimintaa. {quotes}Ihminen itse päättää, mitä hän ajattelee, mitä hän tekee, miten hän sen tekee. Siksi hänelle pitää antaa mahdollisuus itse ymmärtää, miksi hän tekee niin kuin tekee.{/quotes}
Kun Flamo-ryhmä valmentaa asiakkaitaan, ei kysymys ole yksittäisten tilaisuuksien järjestämisestä, vaan nimenomaan valmennuksesta. Valmennukseen kuuluvat analyysit, tavoitteiden asettamiset yhdessä asiakkaan kanssa, toimintaohjelmien laatimiset, toiminnan mittaamiset, ryhmätyöskentely, henkilökohtainen ohjaaminen, palautteen antaminen, seuraaminen, korjaaminen jne. Valmennus on pitkäaikainen prosessi, jossa valmentaja on koko ajan käytettävissä.
Tämän mukaan tehdään myös valmennussopimukset. Niissä määritellään tavoitteet ja pääpiirteittäinen toimintaohjelma. Flamo ei laskuta yksittäisistä tilaisuuksista, vaan asiakas maksaa kuukausittain sovitun summan. Jos asiakas on tyytymätön toimintaan, hän voi sanoa sopimuksen irti milloin tahansa. Näin turvataan se, että asiakas ei maksa etukäteen jostakin sellaisesta toiminnasta, jonka tuloksesta hän ei tiedä mitään. Meidän mallissamme asiakas voi koko ajan seurata, mitä hän yhteistyökumppaniltaan saa. Toimintaa voidaan myös koko ajan ohjata esiintulevien tarpeiden mukaan.
Jos organisaatiosi tarvitsee sellaista kehittämistä, joka vaatii henkilöstön sitoutumista – ainahan sitä tarvitaan – ja suunnittelet ulkopuolisen asiantuntijan käyttämistä, varmista mitä hän tarjoaa.