Loimu

Silmät pyöreinä. Suu auki kuin linnunpojalla. Ihmettelee maailman menoa. Tapailee ensi askeleitaan, yksivuotiaamme. Toivottu, harkittu vai vahinko, mitä väliä sillä tässä vaiheessa on? Siinä se tapittaa, ja jonkun on kannettava vastuu.
Vonkaaminen meiltä sujui hyvin. Oltiin niin humanisteja ja sitkeitä että. Maalailtiin kauniita ja suunniteltiin suuria. Ja kuherreltiin. Saatiin lopulta nimikin sovittua, äänestyksen jälkeen tosin. [...]

Kyläkaupan takaoveen kolkutetaan kello viisi usvaisena heinäkuisena sunnuntaiaamuna. Joukko janoisia kylän poikia on päättänyt lähteä etsimään jatkoaikaa varsin rempseissä merkeissä sujuneelle saunaillalleen. Yhä vaativammaksi yltyvä rummutus keskeytyy, kun ovenrakoon ilmestyy harmaata kauppatakkiaan pyjaman päälle napittava kauppias. Tämä hieraisee hiekat silmistään ja lausahtaa paukuttelijoille: ”anteeksi pojat, satuin torkahtamaan”.
Selänpääläisen maalaislegendan mukaan tuon aseistariisuvan repliikin lausui ”Suutarin” [...]

”Olen fakiiri, pystyn iskemään kuuden tuuman rautanaulan kaverin perseeseen tuntematta itse minkäänlaista kipua.” Aika ajoin mieleeni palaa tuo karski sutkaus, joka kiersi kansan syvien rivien keskuudessa jo varhaislapsuudessani. Vesissä silmin sille naurettiin, vaikka sen syvintä satiirista sanomaa ei lapsen mieli välttämättä silloin vielä ymmärtänytkään: Jokainen johtaja on naurun arvoinen.
***

Huonoja uutisia – hyviä uutisia.
Mies herää syvästä [...]

Kuittaan postipaketin ja vilkaisen alas. Siinä se jalkojen juuressa vielä pari sekuntia sitten oli. Jätän paketin ja kuitit tiskille ja ryntään ulos. Kierrän korttelin. Autoja ja mopoja huristaa edestakaisin silmien edessä, juna jyristää ohi sadan metrin päässä… Minuun iskee paniikki.
Samalla joku kopauttaa minua kevyesti olkapäähän: ”Tätäkö etsit?” Harmaatukkainen mummo seisoo vieressäni ja pitää kädestä kiinni [...]

”Saatanan luupää! Jos se nykiminen ei lopu, niin kohta sinulle tulee noutaja”.
Elettiin 60-luvun puoliväliä, alkukesää. Olin taas kerran päässyt koulun kesäloman alkajaisiksi tätimme Impin ja hänen miehensä Armaksen luo heidän maatilalleen Nisukseen. Siellä tämä vanha pariskunta Jumalan selän takana, kehityksen ulottumattomissa, asusti ja viljeli pientä maatilkkuaan, joka sijaitsi kuin Suomi-Filmin utulinssien läpi kuvatussa maalaismaisemassa, pari [...]

”Minkä kirjoitin, sen kirjoitin!” Sen jälkeen Pilatus pesi kätensä: ”Viaton olen minä tämän miehen vereen.”
Noina päivinä maailma järisi, muokkasi tulevaisuuttaan ennennäkemättömällä tavalla. Olisiko asia voinut mennä toisin? Olisiko Pilatus voinut tehdä toisen ratkaisun, valita toisen tien? Ehkä ei. Koska täytyihän ”kirjoitusten käydä toteen”.
Mikä on se logiikka, joka pistää meidät ihmiset käyttäytymään niin kuin käyttäydymme?
Ihmismieli on [...]

Tammikuun alussa kolisee rauta, taljat vinkuu, hiki virtaa ja musiikki pauhaa. Kuntosalissa on tiivis tunnelma, banjot soi, väkeä kuin latotansseissa, ujoimmat ovenpielessä odottamassa vuoroaan… Vision voima on taas kerran mahtinsa näyttänyt. Nousee… Nousee!
Alkaa helmikuu… Musiikki pauhaa edelleen, nyt sekaan mahtuu jo oikein hyvin. Ei sen takia, että pumppaajat ja steppaajat olisivat niin kovin sutjakoituneet, vaan [...]

Pystyttekö mitenkään kuvittelemaan suomalaista uudenvuodenjuhlaa ilman juhlapuhujaa, joka tankkaa papereistaan tekstiä, joka on kuin suoraan lennättimen linjanrakennusohjesäänöistä, poljennolla, jossa on puristusta yhtä paljon kuin tulpattomassa mopossa.

Jos saisin kunnian päästä puhumaan tänä uutena vuotena, tässä maailman tilanteessa, tässä yhdistyvässä kaupungissa, laittaisin siinä puheessa kaikki peliin. Sen puheen poljento kumpuaisi maailman- ja maamme historian suurimmista puheista. [...]

”Toisen poskensa kääntänyt tuomittu oikeudessa. Tuomioistuimen mukaan syyllisen olisi pitänyt tietää, että uhrin käsi ei kestä kahta iskua.”
Rakas Joulupukki. Edellisen kaltaisen, huomispäivän iltapäivälehdestä lainatun tragikoomisen uhkakuvan välttämiseksi, pyydän sinua vakavasti miettimään muuatta perusasiaa, ennen kuin sormea heristellen kohta taas tivaat kiltteyttä meiltä ihmislapsilta. Sillä enää en tyydy vain kiltisti nyökyttelemään.
Mitä tarkoitat kiltteydellä? Millainen kiltti [...]

Kausalan keskustassa, puhelinkeskuksen kulmilla käy kova kuhina. Kello lähestyy yhtätoista ja Lennättimen työkunta-autoja alkaa tunkea paikalle kuin ralliautoja Jyväskylän Suurajojen kokoontumisajossa. Niiden nostattama pölypilvi leijailee vielä sakeana ilmassa, kun keskuksen sisältä jo raikaa kylälle asti kuuluva armoton mekastus ja kortinlätke. Sökörinki takapiruineen on koossa taas. Eletään syksyä 73. Aikaa, jolloin sökö oli sököä ja työ [...]