Pikkujuttuja – ajatuksia turismin kehittämisestä

kirjoittanut: Heikki Nurminen pvm: maanantai, 17.8.2009

Loppukesän kaunis ilta Keltissä. Aurinko paistaa vielä korkealta, ilmassa tuoksuu jo syksy. Kylätietä ajaa hiljaa auto Venäjän kilvissä. Noin kolmissakymmenissä oleva pariskunta ja pieni lapsi. He ovat tulleet Pietarista, suuresta eurooppalaisesta metropolista Suomeen lomalle. Ylitettyään mahtavan Kymijoen heille tulee suuri halu kalastaa, ja he lähtevät etsimään kala-apajaa. Mutkainen kylätie ei viekään rantaan, eikä karttakaan kerro kalapaikkoja.

Koirani huomaa auton ensin. Kiinnitän itse huomioni ensin auton silmiinpistävän hitaaseen vauhtiin ja sitten Venäjän rekisterikilpiin. Auto pysähtyy kohdallemme, käsken koirani olla hiljaa.
- Terve, aloittaa mies keskustelun arkaillen. Tervehdin häntä suomeksi, mutta hän vaihtaa kielen englantiin.
- Where is the lake? Voisin vastata englanniksikin, mutta tiedustelen venäjäksi, mitä järveä hän etsii.

Käy ilmi, että he haluaisivat käydä kalassa. Neuvon heidät veden ääreen, ja venäläiset kiittävät kauniisti. Koirani haukahtaa lähtiäisiksi.
- Hyvä vahti, mies kommentoi.
- Niin on. Kalaonnea!

Turismin kehittämistä on Kouvolassa kohkattu niin kauan kun olen täällä itse pyörinyt. Muistan elävästi vielä tuoreille käännöstieteen laitoksen opiskelijoille Kouvolan kaupungin järjestämän saapumisinfon: “Kouvola tuntuu isommalta kaupungilta, kuin se onkaan.” Pikkukaupungin plikka oli oikeassa. Myöhemmin asuessani Pietarissa sairastuin sitkeään kuumeeseen, ja menin lääkäriin. Sympaattinen laboratoriohoitaja kysyi verikoetta ottaessaan, mistä päin olen. Vastasin venäjäksi, että Lahdesta. “Aa, Lahta.” Ihmettelin omituista vastausta, mutta aikanaan tämäkin selvisi: Lahta on vanha kylä, joka on liitetty aikanaan Pietarin kaupunkiin.

Maailma oli kovin erinäköinen pietarilaisen silmin, ja olenkin hymähdellen, joskin vaikeasti hymähdellen, suhtautunut erilaisiin Suomibrändäyksiin, monivärisiä esitteitä sylkeviin painokoneisiin ja ikuisiin tuotteistamisprojekteihin.

Väitän, että kylätiellä tapaamani venäläiset kertovat Pietariin palattuaan tarinaa hiljaisesta kylätiestä, jota pitkin kulkeneet mies ja koira neuvoivat heille ystävällisesti venäjäksi kalapaikan. Kylätielle saattaa tupsahtaa heidän ystäviään tutustumaan paikkoihin – kuka tietää. Nykyajan sissimarkkinointi on nimittäin Venäjällä vanha ja toimivaksi havaittu keino.

Miten muutkin matkailijat saataisiin painamaan jarrua Kouvolassa?

Brändi on mitä se on. Suuren maailman mediahälyssä yksi Kouvolan brändi ei missään näy eikä tunnu. Suomikin saattaa olla monelle epämääräinen käsite. Mutta jos tänne joku eksyy, on häntä palveltava kunnialla. Asenne ratkaisee.

Asenne

- Saadaan niiltä rahat pois muutenkin, ei niitä tarvitse omalla kielellään palvella.
- Emme halua venäläisiä tänne meidän nurkkiimme.
- Eivät ne tarvitse erikoiskohtelua.

Asenne ratkaisee. Ylläolevat väärästä asenteesta kertovat lausahdukset olen poiminut tosielämästä. Asenne saadaan kyllä kuntoon, jos halua on. Jos ei, niin antaa olla. Asiakkaan kohtaaminen epäonnistuu silloin, ja maailmalla paikan brändi tuhriintuu lopullisesti; pettyneet ja pahantuuliset vieraat kilkuttavat kauas kuuluvaa pahaa kelloa.

Tuote

Tuotteistamisprojekteja on helppo ja hauska tehdä. Konsulttikin saa siinä omansa. Matkailussa tuotteistaminen on helppoa kuin mikä, eikä konsulttejakaan tarvita. Kyllä matkailuyrittäjä tietää, miten ihmiset saa viihtymään.

Markkinointi

Kun asenne ja tuote ovat kunnossa, voidaan aloittaa markkinointi. Perusvirhe on markkinoida Suomea ulkomaalaisille Suomesta. Kyllä esite on korea, mutta mitä tapahtuu, kun korealainen soittaa suomalaiselle mökkiyrittäjälle. Tuskin syntyy yhteisymmärrystä. Mutta kun paikallisen mediakulttuurin tunteva brändääjä pannaan asialle ja käytetään kohdemaan mediatyökaluja, niin tulosta syntyy.

Myynti

Oletteko joskus käyneet pakettimatkalla? Entä mistä olette matkanne ostaneet? Aivan, Suomesta. Entä reppumatkalaiset? Aivan, ensimmäinen lippu on ostettu Suomesta, ja sitten on menty sinne, mistä on kuultu hyviä juttuja. Kävin itsekin Lontoossa, koska olin lukenut paljon kirjoja, joissa nautittiin englantilaista aamiaista. Yhtään Lontoon matkailumainosta en muista nähneeni, mutta konstailemattoman brittiläisen kuppilan ja siellä tarjoillun tuhdin maksapitoisen aamiaisen muistan vieläkin.

Kun asenne, tuote ja markkinointi ovat kunnossa, voidaan aloittaa myynti. Jos halutaan myydä venäläisille matkailijoille matkoja Suur-Kouvolaan, niin ne myydään Pietarissa, Moskovassa, Pihkovassa, vaan ei Kouvolassa.

Ei tämä sen vaikeampaa ole.

Kommentoi

Edellinen kirjoitus:

Seuraava kirjoitus: